Pohjois-Suomessa saattaa edelleen kuulla lausahduksen "veloissaan kuin tervansoutaja". Jonkun tiedetään silloin velkaantuneen korviaan myöten. Vaikka tokaisulla on humoristinen sävy, löytyy sen taustalta tervakaupan historian varjopuoli.

Tervantuotannon kehitys kuvataan usein esiteollisen Suomen menestystarinana. Tarinan mukaan eurooppalaisten merimahtien tervankysyntä loi Suomesta maailmanmarkkinoihin kytkeytyneen "mustan kullan maan". Terva modernisoi ja vaurastutti maan syrjäisimpiäkin kolkkia.

Tervantuottajalle todellisuus oli kuitenkin erilainen. Terva velkaannutti.

Tervansoutajan matka itäisistä Kainuun kylistä tervakaupunki Ouluun kesti pari viikkoa. Kun soutaja perille päästyään tasasi tilit oululaisen tervaporvarin kanssa, kävi usein niin, että soutajan menot ylittivät tervasta saadut tulot. Syntyi velkasuhde: soutaja joutui ottamaan velkaa porvarilta.

Soutajan tilanne ei usein parantunut seuraavillakaan reissuilla. Ajauduttiin velkavankeuteen, eli velkaa oli otettava velan päälle. Pian oli maksamatta velat sekä porvarille että verorästit kruunulle. Lopulta kävi usein niin, että viranomaiset kuittasivat velkakierteen omaisuuden ja kodin ulosotolla.

Tervansoutajat ovat kadonneet historian näyttämöltä, mutta velka on tullut jäädäkseen. Tarina kuitenkin paljastaa, että velka on aina valtasuhde, jota pidetään viime kädessä yllä väkivalloin.

Velka myös kytkee ihmiset rakenteellisesti talouden dynamiikkaan. Tervatalouden aikana ihmisiä saattoi motivoida mieluummin perinteiset elinkeinot viljelyn ja riistan parissa, kuin terva, josta hankki surkeasti. Velka- ja verotaakka niskassa oli kuitenkin pakko tuottaa tervaa rahatulojen toivossa. Suomalainen varhaiskapitalismi ei siis suinkaan pyörinyt vapaiden markkinoiden ihanteiden mukaisesti vaan velan tuottamalla pakolla – ja samoin on myös nykymuotoisen kapitalismin laita.

Itävaltalaisen Eva Eckertin elokuva Debts Inc. paljastaa pelkistetyn hienosti velan raadollisen ontologian. Mikään ei ole niin sanotusti "pyhää" perintätoimistojen ja yksityisetsivien uhkaillessa velallisia ja kiskoessa heiltä alkuperäisestä luotosta moninkertaisiksi paisuneita "saataviaan". Näille velkojille paras asiakas ei ole se, joka maksaa velkaansa tasaisesti vaan se, jonka velanmaksussa ilmenee häiriöitä. Maksuvaikeuksien ilmetessä pankkien, luottofirmojen ja perintätoimistojen hyökkäysketju aktivoituu ja alkaa takomaan voittoja koronkiskonnalla.

Talousfilosofi Maurizio Lazzarato korostaakin kirjassaan Velkaantunut ihminen (Tutkijaliitto, 2014), että juuri velallisen ja velkaantuneen välinen suhde on noussut nykyisessä uusliberaalissa taloudessa leimalliseksi yhteiskunnalliseksi suhteeksi perinteisten työn ja pääoman sekä kuluttajan ja tuottajan välisten suhteiden rinnalle. Lazzarato myös väittää, että lopulta aikamme velkatalous imaisee syövereihinsä niin työntekijät, työttömät, kuluttajat kuin palveluiden käyttäjätkin, tehden kaikista velallisia – "syyllisiä pääoman edessä."

Velka ja moralismi ovat aina liittyneet toisiinsa. Velka, syyllistäminen ja synti yhtyvät voimallisesti myös jossakin nyky-yhteiskunnan moraalikoodiston pohjavireissä. Siksi velat on aina maksettava takasin, tavalla tai toisella. Maksamatta jättäminenhän olisi syntiä. Olkoonkin, että eräs vallankumouksellinen puhui seuraavasti: "Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa".

Velkasuhteen ei kuitenkaan tarvitse sisältää mitään kultaista moraalilakia siitä, että velat on aina maksettava takaisin. Velka on yhteiskunnallisen suhde, jonka tulisi olla neuvoteltavissa. Ratkaisuna velkatalouden syövereihin ei lopulta olekaan kotitalouksien ja kokonaisten kansakuntien kurjistaminen henkihieveriin vaan velkojen peruminen.

Antropologi David Graeber kuvaa kirjassaan Debt – First 5 000 Years, kuinka velka on varhaishistoriasta alkaen synnyttänyt kapinoita ja vallankumouksia. Velka teki taloudellisista oloista epävarmoja, keskitti valtaa harvoille ja piti lopulta suurta osa väestöstä velkavankeudessa. Vallankumouksellinen liikehdintä kuitenkin painosti hallitsijat velka-armahdukseen. Esimerkiksi sumerilaiset vapauttivat orjuuteen ajautuneet maanviljelijät tasaisin väliajoin. Vanhan testamentin juutalainen perinne taas kehottaa viettämään viidenkymmenen vuoden välein riemuvuotta (jubilee), jolloin velat annetaan anteeksi, orjat vapautetaan ja perintömaat jaettaan alkuperäisille omistajilleen.

Velallisten keinot puolustaa oikeuksiaan ovat siis aina olleet kekseliäitä. Kuinka velalliset voisivat sitten kapinoida kollektiivisesti uusliberaalissa velkataloudessa?

Yksi esimerkki tällaisesta yrityksestä on parasta aikaa toimiva yhdysvaltalainen Strike Debt –liike. Sen Rolling Jubilee –kampanjan tarkoituksena on konkreettisesti kamppailla velkojien valtasuhdetta vastaan. Rolling Jubilee käyttää hyväksi finanssimarkkinoita, kääntämällä niiden logiikan ylösalaisin.

Liike on kerännyt joukkorahoituksella yli 700 000 dollaria, joita se käyttää velkojen ostamiseen jälkimarkkinoilta. Näillä markkinoilla liikkuvat lainat ovat vain murto-osan todellisesta hinnastaan, koska finanssifirmat hylkäävät niille lainoja, joiden takaisinmaksua ovat alkaneet epäillä. Rolling Jubilee ostaa nämä lainat, mutta toisin kuin keinottelijat, se ei niputa lainoja yhteen ja tee niillä lisää bisnestä, vaan lakkauttaa nämä velkasuhteet ja vapauttaa täten sattumanvaraisesti velkaantuneita. "Keskinäisen tuen, hyvän tahdon ja kollektiivisen kieltäytymisen" hengessä Rolling Jubilee on lakkauttanut lainoja tähän mennessä jo yli 18 miljoonan dollarin arvosta.

Rolling Jubilee ei tietenkään yksin ratkaise globaalin velkatalouden oravanpyörää, mutta tuo ehkä jälleen ihmisiä yhteen vanhan yksinkertaisen, mutta radikaalin moton äärelle: velkoja joita ei voida maksaa takaisin, ei myöskään tulla maksamaan takaisin.

Kino Sheryl

Hämeentie 135

kinosheryl.fi

Andorra & Dubrovnik

Eerikinkatu 11

www.andorra.fi

HAM Helsingin taidemuseo

Eteläinen Rautatiekatu 8

www.hamhelsinki.fi

WHS Teatteri Union

Siltavuorenranta 18

www.teatteriunion.fi

Kulttuurikeskus Sähinä

Heikkiläntie 10

facebook.com/sahinahelsinki

Pääyhteistyökumppanit

Go To Top