Suurin ongelma suomalaisessa turkistarhauskeskustelussa on ajatus, että Suomen turkistarhaus olisi vain suomalainen kysymys. Keskustelussa toistuu ajatus, että turkisten on kysyntä on vakio ja mikäli turkiseläimiä ei tuoteta Suomessa, niin sama määrä tuotetaan muissa maissa. Tähän ajatukseen liittyy yleensä näkemys siitä, että suomalainen häkkikasvattaa turkiseläimiä eettisemmin kuin ulkomaalainen ihminen.

Käsitys suomalaisesta eettisestä turkistarhauksesta on osa ajattelutapaa, jossa suomalaisissa teurastamoissa ei esiinny väkivaltaa eläimiä kohtaan toisin kuin muissa maissa, suomalaiset ruuantuotantoeläimet elävät paremman elämän kuin muissa maissa, ydinvoima on Suomessa riskitöntä toisin kuin muissa maissa ja Suomessa on ympäristön suojelemiseksi tehty enemmän kuin muissa maissa.

Suomalainen turkistarhaus on kuitenkin samanlaista eläinten massatuotantoa samanlaisissa varjotaloissa, samanlaisissa häkeissä ja yhtä vähäisellä eläimiin kohdistuvalla huomiolla kuin muissa maissa. Lisäksi suomalainen turkisala on suuri kansainvälinen toimija, joka toimii turkiselinkeinon edistämiseksi ympäri maailman.

Suomalaiset ovat omistaneet vuodesta 2011 lähtien Saga Fursin, joka oli alkujaan yhteispohjoismainen turkismarkkinointiorganisaatio. Eläinsuojelupolitiikan edistyessä muualla, ovat muut Pohjoismaat yksi kerrallaan irtautuneet Saga Fursista. Suomi on ainoa alkuperäinen Saga-maa, jossa saa yhä tarhata kaikkia mahdollisia turkiseläinlajeja, myös supikoiria.

Nyt Suomi ja suomalainen turkisala omistaa yksin tämän pörssiyhtiön, joka myy vuosittain noin 9 miljoonaa turkiseläinten nahkaa – ennen kaikkea Kaukoitään. Kyseinen yhtiö on merkittävä turkisten markkinointiorganisaatio – joka toimii ennen kaikkea Kaukoidässä.

Saga Furs on ollut läsnä Kiinassa Kiinan ensimmäisistä avautumisen vuosista lähtien. Työ turkisten käytön lisäämiseksi on mittavaa. Samalla Kiinasta on luotu maailman suurin turkistarhausta harjoittava maa. Lähes nollatilanteesta Kiina on kasvanut miljoonia turkiseläimiä vuodessa kasvattavaksi maaksi. Luvut tosin vaihtelevat 8 ja 80 miljoonan vuodessa tuotettavan turkiseläimen välillä. Kiinassa ollaan ylpeitä, että maan tarhauskäytännöt on luotu suomalaisin opein.

Kun kiinalaisilta eläinsuojelijoilta kysyy, mikä olisi tärkein tapa, jolla voisimme tukea turkisten vastaista työtä Kiinassa, vastaus on selvä: Kieltäkää tarhaus Euroopan maissa. Älkää enää esitelkö turkiksia Euroopan muotinäytöksissä. Kiinalaiset haluavat olla yhtä edistyksellisiä ja yhtä muodikkaita, kuin lännessä ollaan (sic!). Mikäli länsi sanoo ei turkiksille, seuraa itä jossain vaiheessa perässä. Tämän vastauksen kiinalaiset antavat ilman, että he edes tietävät, kuinka paljon suomalaiset tekevät työtä pitääkseen turkikset kiinalaisessa katukuvassa.

Turkistarhauksen kieltäminen Suomessa tarkoittaisi myös epäeettisen turkislobbyn toiminnan merkittävää vähenemistä Aasiassa.

Kirjoittaja on Animalian toiminnanjohtaja.


Inside Fur lauantaina 21.11. Andorrassa klo 16.00. Elokuvan jälkeen turkistarhauksen tulevaisuudesta keskustelemassa Inside Fur -elokuvan ohjaaja Ola Waagen, toimittaja Nina Malmberg, salakuvaaja, eläinaktivisti Kristo Muurimaa sekä Animalian toiminnanjohtaja (vt.) Mai Kivelä.

Kino Sheryl

Hämeentie 135

kinosheryl.fi

Andorra & Dubrovnik

Eerikinkatu 11

www.andorra.fi

HAM Helsingin taidemuseo

Eteläinen Rautatiekatu 8

www.hamhelsinki.fi

WHS Teatteri Union

Siltavuorenranta 18

www.teatteriunion.fi

Kulttuurikeskus Sähinä

Heikkiläntie 10

facebook.com/sahinahelsinki

Pääyhteistyökumppanit

Go To Top