Onko minulla oikeus sukupuoleeni ja kehooni?

Riikka Kaihovaaran Jotain siltä väliltä -dokumentin päähenkilön Ninon tarina on ainutlaatuinen, kuten jokaisen ihmisen tarina, ja samalla tyypillinen sukupuoliristiriitaa kokevalle henkilölle. Jos oma sukupuoli ei ole sama kuin se, mikä on merkitty henkilötunnukseen, Suomessa joutuu yhä lääketieteen armoille. Dokumentti kertoo siitä, miten paljon ahdistusta sukupuolikarsinat voivat aiheuttaa.

Todistaakseen sukupuoli-identiteettinsä voi joutua valehtelemaan lääkärille lapsuuden harrastuksista tai siitä, pukeutuuko aina housuihin. Saadakseen oikeat henkilöpaperit transihmisen on myös hankittava todistus, että on lisääntymiskyvytön, vaikka hänellä olisi lapsia.

Nino kävi läpi kaiken tämän, vaikka hän kokee olevansa pikemminkin jotain miehen ja naisen väliltä kuin kokonaan mies. Kaksijakoiseen sukupuoleen hirttäytynyt yhteiskuntamme pakottaa toistaiseksi valitsemaan. Nimetkin on ihan virallisesti jaoteltu pääosin naisten ja miesten nimiin.

Vaikeus tulla tunnustetuksi omassa sukupuolessaan vaikuttaa transihmisten arkeen myös monessa muussa maassa. Turkissa naisen henkilökortti on pinkki, miehen sininen. Portugalissa sukunimikin on sidottu sukupuoleen. Puolassa on haastettava omat vanhempansa oikeuteen, jos haluaa korjata juridisen sukupuolensa. Kroatiassa ei voi mennä mihinkään ilman henkilöpapereita, koska poliisilla on oikeus koska tahansa kysyä paperit. Väärän sukupuolen papereista kieltäytynyt transnuori pysyttelee siis neljän seinän sisällä. Lähes jokainen tilanne, jossa transihminen "paljastuu", altistaa häirinnälle, syrjinnälle ja väkivallalle.

Argentiinassa sen sijaan jokaisella on vuodesta 2012 asti lain mukaan oikeus tulla tunnustetuksi sukupuoli-identiteettinsä mukaisesti ilman mitään ehtoja. Argentiinan lain mukaan myöskään sukupuolen korjaushoidoille ei ole asetettu ehdoksi diagnoosia, vaan hoitoihin on oikeus jokaisella, joka tarvitsee niitä. Ihmisoikeudet lähtökohdakseen ottanut Argentiinan translaki sopii malliksi Suomellekin.

Sukupuolen kokeminen on yksi henkilökohtaisimmista asioista. Samalla se on yksi normitetuimpia ilmiöitä yhteiskunnassamme. Syytä on vaikea ymmärtää. Argentiina ei romahtanut, vaikka sukupuoli siirrettiin täysin itsemääräämisoikeuden piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sukupuolen vahvistamisen ehtojen uudistusta. Ihmisoikeuksiin perustuvaa lakia joudutaan todennäköisesti odottamaan vielä vuosia. Sitä odotellessa on hienoa, että Nino antaa dokumentissa kasvot – ja vartalon – niin juridiselle kuin fyysisellekin sukupuolen korjausprosessille.

 

Kirjoittaja on Seta ry:n pääsihteeri

Kino Sheryl

Hämeentie 135

kinosheryl.fi

Andorra & Dubrovnik

Eerikinkatu 11

www.andorra.fi

HAM Helsingin taidemuseo

Eteläinen Rautatiekatu 8

www.hamhelsinki.fi

WHS Teatteri Union

Siltavuorenranta 18

www.teatteriunion.fi

Kulttuurikeskus Sähinä

Heikkiläntie 10

facebook.com/sahinahelsinki

Pääyhteistyökumppanit

Go To Top