15 vuoden kuluessa miljardi kiinalaista elää kaupungeissa

Ekopolis on Anna-Karin Grönroosin ohjaama dokumentti Eero Paloheimon ekokaupunkiprojektista Kiinassa. Samalla se on tarina ympäristöherätyksen saaneesta jättiläisestä, jossa punainen kommunismi on kääntymässä vihreäksi demokratiaksi. Ainakin melkein.

Tosin Paloheimo ei luota demokratiaan. Elämme keskellä ympäristökriisiä ja Paloheimon mukaan "kriiseissä demokratia on liian hidas". Siinä missä Euroopassa ekokaupunkihankkeet ovat tyssänneet byrokratiaan, ovat Kiinassa monet projektit lähteneet käyntiin kuukaudessa, Paloheimo hehkuttaa. Aika nopeasti hänelle käy selväksi, että kyllä Kiinassakin hommat saattavat edetä tuskastuttavan hitaasti, jos lainkaan.

Paloheimon projektin ohella dokumentti kuljettaa mukanaan Sky City -hanketta. Rakennus, joka olisi valmistuessaan maailman korkein ja nopeimmin rakennettu pilvenpiirtäjä, jossa myös ympäristöasiat on huomioitu uudella tavalla. Valitettavasti tämäkin megahanke kohtaa omat ongelmansa.

Oikeita ekokaupunkeja ei ole vielä oikein missään. Samalla olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kenenkään ei enää pitäisi asua ja elää muuten kuin ekologisesti kestävästi.

Millainen oikea ekokaupunki sitten olisi? Oikeassa ekokaupungissa energia pitäisi tuottaa itse, eikä sen tulisi kuluttaa luonnonvaroja tai saastuttaa. Tämän käsittely jää dokumentissa lopulta valitettavan pinnalliseksi.

Ohessa on kolme kriteeriä ekologisesti kestävälle kaupunginosalle tai kaupungille:

1. Energiaomavaraisuus uusiutuvilla. Lämmitys ja jäähdytys voidaan ottaa esimerkiksi merestä. Myös maalämpöä voi hyödyntää. Sähköä voidaan tuottaa pientuulivoimaloilla ja aurinkopaneeleilla. Biojätteistä voidaan tuottaa biokaasua paikan päällä.

2. Liikenne perustuu kävelyyn, pyöräilyyn ja kiskoihin. Kaupunginosien ja kokonaisten kaupunkien tulisi olla lähes kokonaan autottomia. Autoille varattuja parkkipaikkoja tulisi olla korkeintaan muutamia. Pyöräkaistat tulisi olla jokaisen kadun molemmin puolin. Pyöräilijöille tulisi varata tarpeeksi pysäköinti- ja säilytystilaa katutasossa. Liikkumistarvetta vähennetään sillä, että tarvittavat palvelut ovat lähellä.

3. Rakennukset ovat ekotehokkaita. Lähtökohtana tulisi olla nolla- ja plusenergiatalojen rakentaminen. Rakennusten seiniin ja katoille tulisi asentaa aurinkopaneelit ja pientuulivoimaa. Myös puurakentaminen, viherkattojen hyödyntäminen sekä paikallinen ruuantuotanto voisi olla paljon nykyistä laajempaa.

Ja kyllä täytyy myöntää, että katsojaa ainakin vähän ärsyttää Paloheimon lentomatkailu, autoilu, hienot ravintolat ja kongressisalit, joissa hän projektia pyrkii edistämään.

Toisaalta sinnikkyyden puutteesta Paloheimoa ei voi syyttää. Se, joka ei yritä ja välillä epäonnistu, ei voi koskaan saavuttaa yhtään mitään. Maailman on kuitenkin vääjäämättä menossa siihen suuntaan josta Eero Paloheimo on puhunut jo vuosikymmenet. Toivottavasti tämä ymmärretään pian myös Helsingissä ja Suomessa.

 

Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja (hoitovapaalla) ja Helsingin kaupunginvaltuutettu

Kino Sheryl

Hämeentie 135

kinosheryl.fi

Andorra & Dubrovnik

Eerikinkatu 11

www.andorra.fi

HAM Helsingin taidemuseo

Eteläinen Rautatiekatu 8

www.hamhelsinki.fi

WHS Teatteri Union

Siltavuorenranta 18

www.teatteriunion.fi

Kulttuurikeskus Sähinä

Heikkiläntie 10

facebook.com/sahinahelsinki

Pääyhteistyökumppanit

Go To Top