Hymyilevän kuningattaren suojeluksessa

Michael Moorcockin steampunk-klassikko Ilmojen sotaherra kuvaa vaihtoehtoista tulevaisuutta, jossa ensimmäinen maailmansota jäi käymättä, eikä brittiläinen imperiumi koskaan hajonnut. Romaanissa eletään 1970-luvun alkua, jossa brittiläistä Intiaa hallitaan yhä hajota ja hallitse -periaatteella.

Todellisessa maailmassa muodollinen imperiumi on hajonnut, mutta Ison-Britannian intressejä puolustetaan edelleen myös asein. Nepalista värvättävien Gurkha-erikoisjoukkojen kohteena ovat muun muassa Afrikan maat, Irak ja Afganistan. Etulinjassa nepalilaiset kuolonuhrit on helpompi sietää kuin brittiläiset.

Dokumentissa Who Will Be a Gurkha esitellään eräs brittiläisen imperiumin jäänne. Kun nepalilaiset nuoret palkkasotilaat vannovat uskollisuutta Union Jackille hymyilevän kuningattaren muotokuvan edessä, ei imperiumi ole täysin kuollut.

Gurkha-joukoissa on kyse unelmista: arvostettu ammatti kansainvälisissä tehtävissä, parempi elintaso koko perheelle. Palvelusvuosien jälkeen luvassa ovat eläkevuodet vanhassa emämaassa. Työttömyyden, köyhyyden, ja poliittisen väkivallan kurjistamassa Nepalissa kahdeksan tuhatta nuorukaista pyrkii joka vuosi Gurkha-joukkoihin. Alle kaksisataa valitaan.

Länsimaissa palkka-armeijoilla on suuria vaikeuksia rekrytoida sotilaita. Sotilasammatti ja siihen liittyvä autoritaarisuus, väkivalta ja tasapäistäminen eivät eri kovin monia houkuttele, muiden uravaihtoehtojen rinnalla. Puhumattakaan oman hengen uhraamisesta vieraalla maalla, muiden määrittelemistä, ehkä epäselvistä syistä.

Tilanne on toinen köyhässä maassa, jossa uravaihtoehtoja on vähän. Autoritaarisen kuningasvallan aikainen väkivallan perinne elää Nepalissa varmasti pitkään, eikä sotilasuraan liity samanlaisia leimoja kuin länsimaissa. Vuosisataisiin perinteisiin vetoavat myös brittiarmeijan värvärit, ja kova karsinta ylläpitää myyttistä mielikuvaa eliittijoukoista.

Nepalissa entiset maolaiset sissiliikkeet opettelevat nyt demokratiaa. Maolaisten mukaan vieraan vallan palkka-armeijaan osallistuminen on häpeällistä. Nepalin yhteiskunta tarvitsisi nuorille miehille rauhanomaisia tulevaisuudenkuvia, unelmia ja samaistumisen kohteita. Niitä toivoisi myös Ison-Britannian edistävän, omien imperiumi-unelmiensa uudelleen elämisen sijaan.

 

Kirjoittaja on Sadankomitean puheenjohtaja

Kino Sheryl

Hämeentie 135

kinosheryl.fi

Andorra & Dubrovnik

Eerikinkatu 11

www.andorra.fi

HAM Helsingin taidemuseo

Eteläinen Rautatiekatu 8

www.hamhelsinki.fi

WHS Teatteri Union

Siltavuorenranta 18

www.teatteriunion.fi

Kulttuurikeskus Sähinä

Heikkiläntie 10

facebook.com/sahinahelsinki

Pääyhteistyökumppanit

Go To Top