Lapsen etu

Margreth Olin kuvaa dokumentissaan Nowhere Home norjalaisen turvapaikkapolitiikan uhreiksi joutuneiden pakolaislasten elämää.

Nuorten tilanteet tulevat katsojaa ajoittain sen verran lähelle, että dokumentti ei ole aivan helppoa katsottavaa. Se on kuitenkin realistinen johdanto eurooppalaisten valtioiden turvapaikkajärjestelmän todellisuuteen.

Elokuva muistuttaa siitä, että turvapaikanhakijoiden haavoittuva tilanne ja psyykkiset ongelmat eivät ole seurausta vain traumaattisista kokemuksista lähtömaassa, vaan niihin vaikuttavat myös kokemukset pakomatkan ja turvapaikkaprosessin aikana.

Dokumentissa sota-alueilta paenneet lapset odottavat käännytystä vastaanottokeskuksessa. He ovat saaneet kielteisen päätöksen ja heitä uhkaa palautus, kun he täyttävät 18 vuotta.

Suomessa ei ole vastaavaa lakipykälää, jossa alaikäisinä tulleet käännytettäisiin heidän tultua täysi-ikäisiksi. Kuitenkin myös Suomessa alaikäisten turvapaikanhakijoiden asemaa on pyritty järjestelmällisesti heikentämään.

Yksin tulleita lapsia on syytetty turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöstä ja ikänsä valehtelemisesta. Erityisesti sen jälkeen kun Afganistanista, Irakista ja Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijalasten määrä kasvoi vuonna 2008 poliitikot ja viranomaiset esittivät tiukennuksia lainsäädäntöön.

Viranomaiset kyseenalaistavat usein lapsen itse ilmoittaman iän. Iänmäärittämiseen käytetään hammas- ja luustotutkimuksia. Testit antavat kuitenkin vain likimääräisiä tuloksia. Lisäksi viranomaiset pitävät lapsia täysi-ikäisinä, jos heidät on merkitty sellaisiksi EU:n rekistereihin toisen maan toimesta. Näin toimitaan, vaikka on yleisessä tiedossa, että esimerkiksi Kreikassa tai Italiassa iänmääritykset ovat usein täysin sattumanvaraisia.

Myös Suomessa ilman huoltajaa tulleet turvapaikanhakijalapset saavat kielteisiä päätöksiä. Suomi käännyttää alaikäisiä turvapaikanhakijoita muihin EU-maihin Dublinin sopimuksen perusteella. Monissa valtioissa ei kuitenkaan ole toimivaa vastaanottojärjestelmää, eikä lasten oikeuksia huomioida.

Suomessa lasten kanssa vastaanottokeskuksissa työskentelevät on velvoitettu antamaan poliisille ja maahanmuuttoviranomaisille tietoja lapsista turvapaikkaprosessiin liittyen, mikä rikkoo aikuisten ja lasten välistä luottamusta.

Perheenyhdistämisestä on tehty byrokraattisin mekanismein niin hankalaa, että lapset, joilla sisaruksia ja vanhempia on elossa, eivät käytännössä ehdi saada perheenjäseniään maahan ennen kuin tulevat täysi-ikäisiksi. Vastaavasti oleskeluluvan saaneiden vanhempien on äärimäisen vaikeaa saada lupia lapsilleen.

Järjestelmän ongelmat ovat hyvin tiedossa. Ainakaan tämän hallituksen aikana niihin ollaan tuskin puuttumassa. Edes yksin tulleiden lasten säilöönottoa ei ole lopetettu, vaikka siitä kirjattiin lupaus hallitusohjelmaan.

Miksi juuri alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijoita pidetään erityisenä ongelmana? Luultavasti juuri siksi, että lainsäädännön mukaan lapset ovat erityisen suojelun tarpeessa ja kaikessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon lapsen etu. Suomi tai Norja ei voi noin vain palauttaa heitä suoraan lähtömaahansa. Valtiot etsivätkin tapoja kiertää lasten oikeuksien koskevaa sopimusta, koska se rajoittaa niiden mahdollisuuksia hallita epätoivottuja muuttoliikkeitä.

Ulkomaalaisten lasten oikeuksien toteutumisen ongelmat eivät rajoitu yksin tulleisiin turvapaikanhakijoihin. Tänä vuonna julkisuudessa on ollut egyptiläis-venäläisen perheen vanhempien käännyttäminen eri maihin ja vaikeavammaisen lapsen karkottaminen perheineen Montenegroon, missä lapsi ei saa riittävää hoitoa.

Lapsen edun periaatteella ei ole merkitystä, jos sen noudattamiselle ei määritellä selkeitä kriteerejä. Nyt sen enempää poliitikot kuin tuomioistuimet ovat olleet haluttomia niitä asettamaan.

Kiistanalaisissa tapauksissa viranomaiset toteavat usein, että lapsen etu on olla perheensä luona. Olinin dokumentista selviää, että norjalaisten maahanmuuttoviranomaisten mielestä lapsen etu on olla vanhempiensa luona myös silloin kuin lapsi pakenee perhettään.

 

Kirjoittaja toimii Vapaa liikkuvuus -verkostossa.

Kino Sheryl

Hämeentie 135

kinosheryl.fi

Andorra & Dubrovnik

Eerikinkatu 11

www.andorra.fi

HAM Helsingin taidemuseo

Eteläinen Rautatiekatu 8

www.hamhelsinki.fi

WHS Teatteri Union

Siltavuorenranta 18

www.teatteriunion.fi

Kulttuurikeskus Sähinä

Heikkiläntie 10

facebook.com/sahinahelsinki

Pääyhteistyökumppanit

Go To Top